Logon tarina
“Poimin usein metsäpoluilla kävellessäni käteeni männyn kävyn. Paahteisena päivänä tunnen kädessäni auringosta taltioituneen lämmön. Voin tuoksutella makeaa ja aitoa puun ja pihkan tuoksua. Auenneena käpy mahtuu juuri sopivasti käteni sisään - laakea tyvi solahtaa kämmeneni kuoppaan. Auenneet suomut hierovat rauhoittavasti sormiani, kun puristelen käpyä kämmeneni suojissa. Nämä aistimukset juurruttavat minut hetkeen, ja muutkin aistit valpastuvat havainnoimaan luontoa ympärilläni. Kaiken kauneuden keskellä alati laukkaavista ajatuksista, huolista ja murheista, on mahdollista hetkeksi päästää irti. Mieleni rauhoittuu. Askeleeni hidastuvat, sydämen syke rauhoittuu, hengittäminen helpottuu. Tunnen kuinka maa kantaa jalkojeni alla ja ilma virtaa ympärilläni. Näen pilvien ajelehtivan taivaalla ja joen veden jatkavan kulkuaan. Minä voin hetkeksi hellittää. Luonto elvyttää.”